| Tammikuu 2006 - Hakemistoon | Olan blogi |
Kemikaliossa myydään naisten ja lasten korvatulppia. En osta.
|
|
Ulkosuomalaisten Dundernews-kokoontuminen keskustassa venähtää pitkäksi, ja tulee viimeinkin verifioitua, että "till late" -merkinnällä varustetuissa baareissa voi tarjoilu pelata niin kauan kuin tilataan, eikä valkoviinirajoitus tule voimaan edes siinä kohdassa, kun Suvi, Piia ja minä ajetaan me tandemilla.
 |
 |
Teemme kuukauden kulttuuriteon ja katsomme elokuvan Dellamorte Dellamore. Pätkä on todennäköisesti häröin katselukokemus sitten Peter Greenawayn tuotantoon tutustumisen (joka tapahtui teini-iässä). Morbid and criminally funny.
On äänestyspäivä, joten nappaamme passit kantoon ja ajamme Suomi-seuran talolle presidentinvaaleihin. Törmäämme Queenslandin luotettavimpiin hapankorppumaahantuojiin eli Merviin ja Eeroon.
 |
 |
 |
Juhan viimeisenä vierailupäivänä oli tarkoitus poiketa Gold Coastilla, mutta harvinaisen harmaa ja tihkusateinen sää pakottaa vaihtamaan museokohteisiin, jotka eivät ole lainkaan hullumpia. Vaikuttavimpia ovat alkuperäisaustralialaisten osaston jättimäiset banumbirrit ja balmoorrat.
 |
 |
 |
Yläkerrassa on teemanäyttely aiheesta kaunottaret ja hirviöt. Aihe on vetävä ja helposti popularisoitavissa, toteutus kympin arvoinen. Kotiinviemisiksi mukaan tarttuu oikein näyttelykirja.
Käymme Suvin ja Jenikan kanssa elämämme ensimmäisellä pole dancing -tunnilla. Sulavaan lopputulokseen vaaditaan vielä pari lisätuntia, mutta kokemuspiste on hupaisa.
|
Elämäni taustamusiikki: Kiss Me Quick Sparks |
Syntsapopin dinosaurus Sparks venyttää äärimmilleen sen rajaa, kuinka huonoja sanoitukset voivat olla ja silti olla vielä ilahduttavia. Kuitenkin rinta rinnan kelvottomien säkeiden kanssa esiintyy toisia täysin kuolemattomia, ja piisit saavat muutenkin menojalan vipattamaan, joten tätä tavaraa ostan tuhannen markan setelillä koska tahansa.
Käymme barbiessa Krissellä ja Tuulalla. Täysikuu möllöttää, eikä lammas voisi enempää suussa sulaa. Illan toinen barbie on duunikaverini Timin sekä hänen kämppistensä Flowerin ja Simonin kotona. Tim ja Flower lakkasivat syömästä lehmää äskettäisen Intian matkansa jälkeen, mistä annan heille kymmenen pistettä ja papukaijamerkin.
Tarvomme päivän lentokonehangaarin kokoisessa messukeskuksessa käytettyjen kirjojen kirpputorilla, emmekä tästä uroteosta urvahtaneina jaksa lähteä illalla mihinkään. Sen sijaan katsomme kotiteatterissa vanhan tutun mestariteoksen Cannibal! The Musical ja huomaamme, että on se tänään sentään aika shpadoinkkeli päivä.
Sain taannoin duuniosoitteeseen mailia otsikolla toilet roll collections- KEEP COLLECTING! Mikäs siinä, onhan tätäkin kikkaa joku spammeri aiemmin kokeillut: pannaan postiin täysin härö subjekti, joka hämää uhrit hetkiseksi ja saa nämä avaamaan taas yhden Viagra-mainoksen. Ja se toimii, minäkin avasin kyseisen postin! Suuri oli ihmetykseni, kun häröys vain jatkui leipätekstissä ja lähettäjän sähköpostiosoitekin oli omasta firmasta:
All, Many thanks for all your generous donations of toilet and paper rolls to the IMB's environmental enrichment program. Make sure you keep collecting though, as with 5000 + mice, we do run out quite quickly! cheers, Ann
Hiukan tutkivaa journalismia harjoitettuani sain kuulla työtovereilta, että vessapaperirullat tarjoavat ensiluokkaisia virikkeitä labrahiirille ja ylläpitävät niiden mielenterveyttä, koska hiiret voivat nakerrella rullia ja hengailla niiden sisällä. Kannan siis korteni kekoon tieteen alttarille huomenissa. (Nyt vähän harmittaa, että Otaniemessä viisi vuotta kerääntynyt läjä tyhjiä talouspaperirullia lensi roskiin Australiaan muuton yhteydessä. Kontissakin olisi ollut vielä toistakymmentä kuutiota tilaa.)
|
Elämäni taustamusiikki: New England Kirsty MacColl |
Brisbanelainen jäsenmaksuilla pyörivä elämänkatsomuspaikallisradio 4ZZZ soittaa alvariinsa mukavaa humppaa. Erityisen positiiviselle mielelle tulen joka kerta, kun lass-kulttuurin äiti Kirsty MacColl lurauttaa ilmoille hittinsä New England (rauha Kirstyn sielulle, ja raippaa vastuuttomille speedboat-kuskeille.)
Monien muiden queenslandereiden tavoin talomme kylpyhuoneessa on pyykkikuilu, josta likaiset vaatteet ja pyyhkeet nakataan alakerran pesulassa odottavaan pyykkikoriin. Kun pesulaan mennessäni nostan korin pois kiinnikkeistään, korista nousee hätääntynyt python. Hetkellisen molemminpuolisen ällistyksen jälkeen python kääriytyy jälleen pyykkikuilun alle kerälle tirsoja vetelemään ja minä saan pestyä pyykit. Kunpa vielä keksisin, kuinka raaskin häiritä moista söpöliiniä, jotta saisin pyykkikorin takaisin paikoilleen.
 |
 |
 |
 |
Maauimalasta palatessani iskee elämäni toinen migreenikohtaus. Ensimmäisestä onkin aikaa yhdeksän vuotta (yhdeksän??? niin se aika rientää, kun on hauskaa). Tälläkään kertaa oireisiin ei kuulu päänsärky, vaan näkökentän keskiosa katoaa ja vaihtuu säkenöivään ja eläväisesti vellovaan palloon. Aika psykedeelinen näky, oikeastaan. Sanoja on vaikea löytää ja mieli tekee pois kirkkaasta valosta. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua välkkypallo katoaa yhtä äkkinäisesti kuin on tullutkin, ja korvautuu loppupäivän jatkuvalla, hiukan huteralla, muttei epämiellyttävällä ololla. Illalla hiukan otsaa jomottaa, mutta sen voi panna yhtä hyvin myöhästyneen lounaan tiliin.
Kuultuani lukuisia oksennusroiskeisia ja kuuden tonnin lekalla lyöviä migreenikuvauksia oikeilta migreenipotilailta voin vain todeta olevani alalla silkka amatööri. (Kop, kop...)
Olan syntymäpäivänä pamautamme Lamingtonin luonnonpuistoon trekkaamaan Silvian, Giulian ja Igorin kanssa.
 |
 |
Luonnonpuiston portilla O'Reilly-lodgen pihalla on lauma puolikesyjä papukaijoja, joille voi syöttää kädestä matkamuistomyymälässä myytäviä linnunsiemeniä. Ah, niin turistikasta mutta auttamattoman hauskaa. Crimson rosellat ja australian king-parrotit mutustavat siemeniä niin, että napa rutisee.
Pihalla partioi myös muutama red-necked pademelon, jotka ovat huomattavasti kaijoja ujompia. Kuvassa poikasta pussissaan kantava pademeloniemo, joka silloin tällöin tarkisti jälkikasvunsa tilanteen kurkkaamalla pussiin ja nuolaisemalla joey'nsa naamaa.
 |
 |
 |
Kesä on ollut sateinen, joten lukuisat vesiputoukset ovat voimissaan ja metsä kuhisee sinisiä Lamington spiny crayfishejä. Päivän mittaan ylitämme joen pariin kertaan kahlaten ja iilimatoja vältellen.
 |
 |
 |
|
Elämäni taustamusiikki: Circle Edie Brickell |
Ystäviin ja itseensä pettymisestä sekä hanskojen tiskiin paiskaamisen mielihalusta laulaa tänään Edie Brickell.
Planespotting-päivä. Taivaalla näkyy tosin vain Boeingeja ja Airbusseja, sekä ilmiselvästi helikopterin näköinen helikopteri. Jane's Aircraft Recognition Guide on joka tapauksessa kerrassaan mainio painotuote.